 | Äänestysluettelo, ensimmäinen äänestys, kv 12.11.2012 | |
| | Äänestysluettelo, toinen äänestys, kv 12.11.2012 |
Kaupunginhallitus |
§ 258 |
05.11.2012 |
Kaupunginvaltuusto |
§ 69 |
12.11.2012 |
Veroprosenttien määrääminen vuodelle 2013
141/02.02/2012
KHAL § 258
Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti
Valmistelija / lisätietojen antaja: hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho, puh. (09) 4258 3607 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.fi"
Kuntalain mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista.
Vuoden 2013 tulo- ja kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava Verohallitukselle viimeistään 19.11.2012.
Tuloveroprosentti
Karkkilan tuloveroprosentti on ollut 19,75 vuodesta 1997 alkaen. Vuonna 2010 tuloveroprosenttia nostettiin 0,5 prosenttiyksikköä, joten Karkkilan tuloveroprosentti on ollut vuodesta 2010 alkaen 20,25.
Kunnallisveron tuotto vuonna 2013 on nykyisen veroprosentin 20,25 mukaan arviolta 28 000 000 euroa ja kasvua vuoden 2012 kunnallisveron tuottoon noin 3,9 %. Kunnallisveron tuotto-odotuksessa on otettu huomioon asukasmäärän laskeminen ja työttömyysasteen nouseminen.
Jos vuoden 2013 kunnallisveroprosentti olisi 20,75, kunnallisveron tuotto olisi arviolta 28 600 000 euroa ja kasvua vuoden 2012 kunnallisveron tuottoon noin 6,1 %. Kunnallisveron tuotto-odotuksessa on otettu huomioon asukasmäärän laskeminen ja työttömyysasteen nouseminen.
Kokouksessa esitellään vuoden 2013 talousarvion valmistelutilanne sekä suunnitellut rakenteelliset muutokset, joiden tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta palvelujen laadun olennaisesti kärsimättä.
Vuoden 2013 talousarvioesitys perustuu erittäin maltilliseen toimintamenojen kasvuun (2,0 %). Toimintatuottojen arvioidaan alentuvan vuoteen 2012 verrattuna kaksi prosenttia, vaikka vesimaksuja nostetaan kuusi prosenttia. Alentuminen johtuu Karviaisen vuokratason tarkistuksesta. Karviaisen käyttämien tilojen vuokran perusteena olleet neliöt ovat olleet liian suuret, joten kokonaisvuokria alennetaan oikeiden neliöiden mukaiseksi.
Maltillisella, tasapainotetulla menokehityksellä sekä kunnallisveroprosentin nostamisella 0,5 prosenttiyksikköä vuoden 2013 talousarvio saadaan nollatulokseen.
Kiinteistöveroprosentit
Kiinteistöverolain (654/1992, muutettu 476/1998 ja 1026/1999) 11 §:n mukaan kunnanvaltuusto päättää kunnassa sovellettavat kiinteistöveroprosentit laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit on määrättävä prosentin sadasosan tarkkuudella. Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 19. päivänä.
Yleinen kiinteistöveroprosentti on vähintään 0,60 ja enintään 1,35 ja pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti on vähintään 0,32 ja enintään 0,75. Lisäksi kunnanvaltuusto voi yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin sisällä määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosenttia korkeamman veroprosentin rakennuksille, joiden huoneistojen pinta-alasta yli puolta käytetään pääasiassa muuhun kuin vakituiseen asumiseen. Voimalaitokseen kuuluvien rakennuksien/ rakennelmien veroprosentiksi voidaan määrätä enintään 2,85 ja ydinvoimalaitokseen ja ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluvien rakennuksien/rakennelmien veroprosentiksi voidaan määrätä enintään 2,85.
Kiinteistöverolain 12a §:n mukaan kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään 3,00. Erillistä veroprosenttia sovelletaan rakentamattomaan rakennuspaikkaan, jos
1) asemakaava on ollut voimassa vähintään vuoden ennen kalenterivuoden alkua;
2) asemakaavan mukaan rakennuspaikan rakennusoikeudesta yli puolet on kaavoitettu asuntotarkoitukseen;
3) rakennuspaikalla ei ole asuinkäytössä olevaa asuinrakennusta eikä sille ole maankäyttö- ja rakennusasetuksen 72 §:ssä tarkoitetulla tavalla ryhdytty rakentamaan sellaista ennen kalenterivuoden alkua;
4) rakennuspaikalle on maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:ssä tarkoitettu käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
5) rakennuspaikka on liitettävissä yleiseen vesijohtoon ja viemäriin terveydensuojeluasetuksen 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla;
6) rakennuspaikalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:ssä tai 58 §:n 4 momentissa tarkoitettua rakennuskieltoa; ja
7) rakennuspaikka on saman omistajan omistuksessa.
Asemakaavan mukaisella asuinrakennuksen rakennuspaikalla tarkoitetaan:
1) asemakaavan mukaista kiinteistörekisteriin merkittyä tonttia tai muuta rakennuspaikkaa;
2) asemakaavan mukaista sitovan tai ohjeellisen tonttijaon mukaista rakennuspaikkaa; ja
3) asemakaavaan merkittyä korttelia, jolle ei ole sitovaa tai ohjeellista tonttijakoa.
Kiinteistöverolain 12a § ei koske loma-asutusta varten kaavoitettuja rakennuspaikkoja. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti voitiin määrätä ensimmäisen kerran vuodelle 2001.
Edellä sanotusta poiketen valtuusto voi kiinteistöverolain 13a §:n mukaan määrätä tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi tai 0,00:ksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä.
Karkkilan kiinteistöveroprosentit ovat vuonna 2012 seuraavat:
- yleinen kiinteistöveroprosentti 1,10
- vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,55
- muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,15
- rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 3,00.
Kiinteistöveron tuotto vuonna 2013 nykyisillä prosenteilla on arviolta 1 830 000 euroa.
Esityslistan oheismateriaalit
- Talousarvioesityksen 2013 tasapainotusvaihtoehdot
- Kiinteistöveroarviointi 2013
Käsittely:
Keskustelun kuluessa Kari Laine ehdotti Meri-Tuuli Syrjäsen kannattamana, että tuloveroprosenttia ei koroteta.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu vastaehdotus, mikä hyväksyttiin, joten on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja esitti äänestyksen toimitettavaksi kädennostoäänestyksenä, mikä hyväksyttiin ja teki seuraavan hyväksytyn äänestysesityksen: ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan päätösehdotusta, äänestävät JAA, ja ne, jotka kannattavat Kari Laineen ehdotusta, äänestävät EI.
Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin 6 JAA-ääntä (Markku Ahjoniemi, Eino Huotari, Erkki Lehtinen, Tuire Lehti-Chatta, Katja Närhi, Raino Velin) ja 2 EI-ääntä (Kari Laine, Meri-Tuuli Syrjänen).
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen kaupunginjohtajan ehdotuksen.
Kaupunginjohtajan ehdotus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto määrää vuoden 2013 tuloveroprosentiksi 20,75.
Edelleen kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto määrää vuoden 2013 kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat:
- yleinen kiinteistöveroprosentit 1,10
- vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,55
- muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,15
- rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 3,00.
Päätös:
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Täytäntöönpano:
kaupunginvaltuustoon
KVAL § 69
Esityslistan oheismateriaalit
- Talousarvioesityksen 2013 tasapainotusvaihtoehdot
- Kiinteistöveroarviointi 2013
Kaupunginhallituksen ehdotus:
Kaupunginvaltuusto määrää vuoden 2013 tuloveroprosentiksi 20,75.
Edelleen kaupunginvaltuusto määrää vuoden 2013 kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat:
- yleinen kiinteistöveroprosentit 1,10
- vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,55
- muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,15
- rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 3,00.
Käsittely:
Kaupunginjohtaja selosti asiaa kokouksessa.
Keskustelun kuluessa Kari Laine ehdotti Hannele Stenbergin kannattamana, että tuloveroprosenttia ei koroteta.
Keskustelun kuluessa Leena Örn kannatti Laila Reikon kannattamana, että tuloveroprosenttia korotetaan 0,25 prosenttia.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi kannatettua vastaehdotusta, mikä hyväksyttiin, joten on suoritettava kaksi äänestystä. Ensimmäisessä äänestyksessä vastakkain ovat tehdyt vastaehdotukset ja toisessa äänestyksessä ensimmäisen äänestyksen voittanut ehdotus ja kaupunginhallituksen ehdotus. Puheenjohtaja esitti äänestykset toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksinä, mikä hyväksyttiin.
Ensimmäinen äänestys
Puheenjohtaja teki seuraavan hyväksytyn äänestysesityksen: ne, jotka kannattavat Leena Örnin ehdotusta, äänestävät JAA, ja ne, jotka kannattavat Kari Laineen ehdotusta, äänestävät EI.
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 25 JAA-ääntä ja 8 EI-ääntä.
Puheenjohtaja totesi Leena Örnin ehdotuksen voittaneen äänestyksen.
Toinen äänestys
Puheenjohtaja teki seuraavan hyväksytyn äänestysesityksen: ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät JAA, ja ne, jotka kannattavat Leena Örnin ehdotusta, äänestävät EI.
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 23 JAA-ääntä ja 8 EI-ääntä kahden jäsenen äänestäessä tyhjää.
Puheenjohtaja totesi kaupunginvaltuuston hyväksyneen kaupunginhallituksen ehdotuksen.
Päätös:
Kaupunginhallituksen päätösehdotus hyväksyttiin.
Pöytäkirjan liitteet nro 43
- äänestysluettelo, ensimmäinen äänestys (liite 1/43)
- äänestysluettelo, toinen äänestys (liite 2/43)