Bremerin myllytupa
Högforsin mylly, joka tunnetaan nykyisin myös nimellä Bremerin myllytupa, sijaitsee Tehtaanpuistossa Kivistön kosken partaalla. Myllyssä jauhettiin v. 1876 - 1928 ruukin maatilojen viljaa. Rakennus on toiminut parin viimeisen vuosikymmenen ajan Suomen Valimomuseon varasto- ja työtilana. Myllyssä säilytettiin mm. kaivauslöytöjä, joita otettiin talteen Högforsin masuunin restaurointitöiden yhteydessä 1990-luvulla.
Kesällä 2023 myllytupa heräsi eloon Mediataidetila Sieluna. Valokuvataiteilija Nelli Palomäki ja mediataiteilija Juhana Moisander avasivat myllyyn mediataiteen esitystilan, missä pystyi nauttimaan videotaiteesta ja virvokkeista. Uudenmaan taidetoimikunta myönsi taiteilijoille v. 2023 Uudenmaan taidepalkinnon kannustuksena omaperäiselle ja taiteellisesti kunnianhimoiselle uudelle taidetilalle.
Högforsin myllyn rakennuttivat v. 1876 Casimir ja Walfrid Brehmer, jotka olivat perineet ruukin isältään Joseph Bremeriltä. Veljesten muodostaman yhtiön tarkoituksena oli harjoittaa metalliteollisuutta sekä ”käyttää sahaa ja jauhomyllyä ja muita teollisuuslaitoksia maanviljelyksen yhteydessä”. Myllyn seinät rakennettiin paikallisesta punatiilestä ja rapattiin. Rakennuksen perustuksissa käytettiin kuona- eli slagitiiltä, jota syntyi kankiraudan valmistuksen eli putlauksen sivutuotteena. Käyttövoimansa mylly sai viereisen saharakennuksen akselilta hihnavaihdon avulla. Högforsissa oli vielä 1870-luvulla vain muutamia tiilirakennuksia myllyn lisäksi, eli valimo ja valssilaitos, jotka oli rakennettu pari vuosikymmentä aikaisemmin.
Högforsin myllärinä toimi 1870–1880-luvuilla Fredrik Kaukelin, joka oli kotoisin Pusulan Hattulan kylästä. Hän oppi myllärin ammatin isältään Fredrik Kaukelinilta, joka toimi silloisen Töllin myllärinä. Kaukelin nuorempi toimi aluksi myllärinä Pusulassa, kunnes pestautui Högforsin ruukin palvelukseen noin 50-vuotiaana. Hänen jälkeensä myllyn toiminnasta vastasi 1890-luvulla Brofelt-niminen mylläri.
Högforsin myllyssä jauhettiin viljaa vuoteen 1928 asti, jonka jälkeen sen laitteet myytiin pois. Viereinen saharakennus ja vesikourut purettiin 1960-luvulla. Mylly on hyväkuntoinen, ja se on nykyisin ruukkialueen vanhin säilynyt tiilinen rakennus.
Sivua päivitetty 10.11.2023/pm
0500 9383 37
