Karkkilan luonto

Karkkilan luonnosta avautuvat vehreät maisemat, valokuvaukselliset lammet ja järvet, lenkkipolut lenkkeilijöille, idylliset asuinalueet ja kuohuvat kosket. Alueen maasto on korkeuseroiltaan hyvin vaihtelevaa ja Karkkilassa sijaitsee Uudenmaan korkein maastonkohta, 174 metriä merenpinnasta ulottuva Loukkumäki. Karkkilan luontoon kuuluu tiheät metsät, lukuisat järvet, harju sekä suomaisemat.

Karkkilassa sijaitsee kuusi luonnonsuojelualuetta, joista laajin on Liesjärven kansallispuistoon kuuluva alue Karkkilan pohjoispuolella. Osa alueista kuuluu Natura 2000-verkostoon, joka on Euroopan Unionin hanke tukea luonnon monimuotoisuutta. Karkkilasta löytyy myös Uudenmaan edustavampia uhanalaisia lettosoita Haaviston alueella. Karkkilassa luonnonsuojelualueita ovat:
– Liesjärven kansallispuisto
– Asemansuon luonnonsuojelualue
– Koirakallion luonnonsuojelualue
– Haaviston alue
– Hanskalan luonnonsuojelualue
– Helmilehto
– Vaskijärven Rajakallion luonnonsuojelualue

Lisää tietoa Haaviston alueen luonnonsuojelualueesta.

Lisää tietoa Vaskijärven luonnonsuojelualueesta.

Karkkilan Haaviston alueella sijaitsee Uudenmaan parhaimpiin kuuluvat lettosuot eli runsasravinteinen puuton suo. Lettosuot ovat Euroopan unionin Natura 2000 hankkeen suojaamia, sillä ne ovat Etelä-Suomessa uhanalaisia suotyyppejä.

Paras lettoalue on Iilammin suot. Iilammin itäpäässä on järviruokovaltaista avolettoa, Iilammin ympärillä lettonevaa ja Vähäsuolla varsin laajalti lettorämettä ja lettokorpea. Päällinen-lampea ympäröi lettonevareunus,joka lammen itäpäässä vaihtuu lettorämeeksi. Myös Kolkanhaavitonnummen lähteikköalueen lounaisosassa on pieni lettokorpi ja avoletto, alueella esiintyy myös erittäin edustavia lähteitä ja lähdesoita.

Soidensuojelun hyötyjä:

  • Parantaa uhanalaisen suoluonnon tilaa
  • Turvaa uhanalaisten suoluontotyyppien ja soidenyhdistymätyyppien säilymistä
  • Tukee soiden uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien selviämistä
  • Auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä
  • Tasaa tulvia ja vähentää vesistöjä kuormittavia ravinnepäästöjä sekä
  • Auttaa turvaamaan puhtaat vesistöt ja kalakannat.

Puita, puuryhmiä, siirtolohkareita ja muita luonnonmuodostumia voidaan rauhoittaa luonnonmuistomerkkeinä. Luonnonmuodostumia voidaan suojella muun muassa niiden kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen tai tieteellisen arvon vuoksi. Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoittaminen tai turmelu on kielletty.

Rauhoittamisesta päättää se viranomainen, jonka alueella luonnonmuistomerkki sijaitsee. Yksityismaalla sijaitsevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta päättää kunta maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella.

Kunta voi myös lakkauttaa luonnonmuistomerkin rauhoituksen. Jos omistaja on hakenut rauhoituksen lakkauttamista, pyytää kunta asiasta elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen (ELY- keskuksen) lausunnon. Jos aloite rauhoituksen lakkauttamiseen on tullut ELY- keskukselta, kuullaan alueen omistajaa asiassa. 

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyys alueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Vieraslaji on ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston. Tulokaslajit puolestaan tulevat maahamme omin voimin luonnollisesti leviämällä. Yleensä vieraslajit sopeutuvat huonosti uuteen elinympäristöönsä ja tuhoutuvat nopeasti. Joissakin tapauksissa vieraslajit kuitenkin menestyvät, muodostavat lisääntyvän kannan ja vakiintuvat osaksi uutta elinympäristöään. Jotkin vieraslajeista menestyvät erityisen hyvin ja ovat huomattava uhka aiheuttaessaan vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille. Ne voivat myös aiheuttaa huomattavaa taloudellista haittaa vaikuttamalla ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen tai kiinteistöjen arvoon. Haitat voivat myös olla sosiaalisia tai esteettisiä.Tällaisia selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäisiä lajeja torjutaan koko EU:n alueella ja niitä kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi (EU).

Vieraslajit.fi sivustolta löytyy lisää tietoa vieraslajeista, sekä ohjeita ja oppaita niiden torjuntaan.

Sivustoa päivitetty 22.1.2026 /mh

Tiedotteet