Oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tuki

Esiopetukseen osallistuvat lapset kuuluvat perusopetuslain mukaisen kasvun ja oppimisen tuen piiriin. Lapsilla on oikeus saada riittävää tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. 

Laadukas esiopetus on perusta lapsen kehitykselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Oppimisen tai esiopetukseen osallistumisen vaikeuksia ehkäistään ennakolta esimerkiksi monipuolisilla työtavoilla ja pedagogisilla menetelmillä, ryhmiä joustavasti muuntelemalla sekä opettajien keskinäisellä ja muun henkilöstön yhteistyöllä. Opetuksessa otetaan huomioon sekä ryhmän että yksittäisen lapsen tarpeet. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2025.)

Opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteleman perusopetuslain muutoksen seurauksena oppimisen tuki on uudistunut esi- ja perusopetuksessa. Laki perusopetuslain muuttamisesta (1090/2024) hyväksyttiin 30.12.2024 ja lainsäädännön muutos tuli pääosin voimaan 1.8.2025. Oppimisen tuen uudistus ei muuttanut varhaiskasvatuksessa annettavaa tukea. (Opetushallitus.)

 
Esiopetuksen opetussuunnitelmassa 1.8.2025 kerrotaan lapsikohtaisesta tuesta seuraavaa (suora lainaus):
Lapsella on oikeus saada lapsikohtaisia tukitoimia viipymättä, jos ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat riittämättömiä. Lapsikohtaisia tukitoimia annetaan yksilölliseen tarpeeseen perustuen ja säännöllisesti. Lapsi voi saada useampia lapsikohtaisia tukitoimia tuen tarpeidensa mukaisesti. Lapsikohtaisten tukitoimien yhteydessä lapsella on myös oikeus saada ryhmäkohtaisia tukimuotoja. 
 
Tuen antamisen kokonaisuutta tarkasteltaessa arvioidaan aina kunkin lapsen kohdalla, mitkä ratkaisut parhaiten toteuttavat lapsen etua. Lapsen omat mielipiteet on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Lapsen huoltajille tai muulle lailliselle edustajalle on annettava mahdollisuus osallistua lapsen tukitoimien tarpeen arviointiin.
Lapsikohtaisen tuen tarpeen arvioinnissa on selvitettävä oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tuen tarve, toteutetut opetusjärjestelyt ja ryhmäkohtaiset tukimuodot sekä mahdollisesti toteutetut lapsikohtaiset tukitoimet. Näiden perusteella arvioidaan, mitkä ovat lasta parhaiten tukevat tukitoimet. 
Lapsikohtaisen tuen tarpeen arviointiin perustuen on laadittava tuen toteuttamista koskeva suunnitelma. 
 
Suunnitelmasta on käytävä ilmi
  • lapsikohtaisen tuen tarpeen arviointiin perustuvat tarvittavat lapsikohtaiset tukitoimet
  • perustelut siitä, miksi lapsikohtaisia tukitoimia tarvitaan tai ei tarvita
  • mahdolliset muut tiedot ja selvitykset, joita tuen tarpeen arvioinnissa on hyödynnetty
  • miten lapsikohtaisia tukitoimia toteutetaan
  • miten lapsikohtaisten tukitoimien toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan.
Opetuksen järjestäjän on tehtävä kirjallinen hallintopäätös lapselle annettavista lapsikohtaisista tukitoimista. Opetuksen järjestäjän tulee kuulla lasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa ennen hallintopäätöksen tekemistä hallintolain mukaisesti. 

Esiopetusta täydentävässä varhaiskasvatuksessa noudatetaan varhaiskasvatuslakia lapsen tuen asioissa. 

Lisätietoja sivulla: Tukea lapselle varhaiskasvatuksessa

Karkkilan kaupungin opiskeluhuoltosuunnitelma on hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 26.3.2024.  Pääset tutustumaan opiskeluhuoltosuunnitelmaan seuraavasta linkistä:
Karkkilan kaupungin opiskeluhuoltosuunnitelma (PDF)

Esiopetuksen opiskeluhuollon palvelut, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Pääset tutustumaa LUVNin sivuilla seuraavasta linkistä:

Opiskeluhuollon palvelut sisältävät esiopetuksen terveydenhuollon palvelut sekä kuraattori- ja psykologipalvelut.

Pidennetty oppivelvollisuus (voimassa 31.7.2026 saakka). Jos perusopetuslaissa tarkoitetulle perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta aikaisemmin. Oppivelvollisuus päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai kun oppivelvollinen on tätä ennen hyväksytysti suorittanut toisen asteen tutkinnon. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Esiopetus voi pidennetyn  oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapselle annettavassa esiopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. (Opetushallitus.)

Varhennettu oppivelvollisuus (voimassa 1.8.2026 alkaen). Esiopetuksen alkamista varhennetaan ja oppivelvollisuus alkaa vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsen arvioidaan tarvitsevan enemmän aikaa esi- ja perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi oppimiskykyyn ja kokonaiskehitykseen
vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi. Varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen saaneen lapsen oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna kuin lapsi täyttää 6 vuotta, jolloin hänen tulee osallistua esiopetukseen. Lapsella on oikeus saada esiopetusta sinä vuonna, jona lapsi täyttää 5 vuotta. (Opetushallitus.)

Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta. Koulunkäynnin voi kuitenkin aloittaa vuotta säädettyä aiemmin tai myöhemmin, jos lapselle myönnetään lupa perusopetuksen poikkeavaan aloittamiseen. Päätöksen koulun poikkeavasta aloittamisesta tekee sivistysjohtaja. 

Perusopetuslain mukaan lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on edellytykset suoriutua opiskelusta. Opetuksen järjestäjä voi mainittujen selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin.

Suosittelemme keskustelemaan koulunkäynnin poikkeavasta aloittamisesta esiopetuksessa ennen hakemuksen täyttämistä.

Lisätietoja sivulla: Perusopetukseen ilmoittautuminen

 

Sivustoa päivitetty 22.1.2026 /mh

Tiedotteet