Karkkilan palveluverkon ja talouden sopeuttamisen valmistelutilanne vaikeutui merkittävästi kaupunginvaltuuston maanantaina 19.10.2026 tekemän päätöksen jälkeen. Valtuuston päätös palauttaa asia valmisteluun tarkoittaa, että palveluverkon jatkovalmistelussa on selvitettävä aikaisempaa tarkemmin palveluverkkoratkaisuihin liittyvät tilat, muutostyöt ja investoinnit ennen kuin lopullisia ratkaisuja voidaan tehdä. Nämä tiloihin ja investointeihin liittyvät kysymykset on ratkaistava tilanteessa, jossa vuoden 2027 talousarvion valmistelulle on hyvin vähän aikaa.
Tällä hetkellä vaikuttaa hyvin todennäköiseltä, ettei palveluverkkoa koskevaa kokonaisuutta ehditä valmistella siten, että sitä koskevat ratkaisut ja niiden kaikki taloudelliset vaikutukset voitaisiin sisällyttää vuoden 2027 talousarvioon.
Kolmen koulun jatkuminen ei tarkoita sitä, että toiminta jatkuu ennallaan
Jos palveluverkkoratkaisua ei pystytä tekemään talousarvion edellyttämässä aikataulussa, kolmen alakoulun rakenne jatkuu toistaiseksi ja vuosiluokkien 1–6 opetusta järjestetään Haukkamäen, Nyhkälän ja Tuorilan kouluilla.
Kolmen koulun mallin jatkuminen ei voi tarkoittaa nykyisen toiminnan, nykyisten opetusryhmien tai nykyisen henkilöstöresurssin jatkumista sellaisenaan. Valmisteluaineistossa yhtenä muiden sopeutustoimien vaihtoehtona on alakoulujen tuntikehyksen sopeuttaminen vastaamaan vähenevää oppilasmäärää. Sen yhteydessä on arvioitu noin 10–15 henkilötyövuoden vähennystä sekä 250 000 euron vaikutusta vuonna 2027 ja 500 000 euroa vuodessa vuosina 2028–2030. Käytännössä kyse on ryhmien uudelleenmuodostamisesta ja ryhmäkokojen kasvattamisesta. Lisäksi aineistossa on tarkasteltu esimerkiksi johtamisrakenteita, valinnaisaineiden ryhmäkokoja, erityisopetuksen ja koulunkäynninohjauksen resursseja sekä esimerkiksi oppimateriaaleista ja tarvikkeista säästämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että myös kolmen koulun mallissa opetuksen järjestämistä joudutaan merkittävästi sopeuttamaan.
Varhaiskasvatuksessa yhtälö on erityisen vaikea
Palveluverkkoratkaisulla on erittäin suuri merkitys myös varhaiskasvatukseen. 0-6 vuotiaiden määrä on puolittunut vuosien 2015-2025 aikana. Tänä vuonna syntyneet ovat jo ensi vuonna mahdollisesti varhaiskasvatuksen palvelujen käyttäjiä.
Kyse ei ole vain kouluverkosta, vaan siitä, missä kaupungin varhaiskasvatus tulevina vuosina järjestetään ja mitä muutoksia tiloihin tarvitaan. Varhaiskasvatukseen liittyy akuutti tarve toiminnallisista tiloista suhteessa lapsimäärän vähentymiseen. Lähtökohtana valmistelulle on, että lapsille voidaan järjestää nykyistä terveellisemmät, turvallisemmat ja varhaiskasvatuksen toimintaan paremmin soveltuvat tilat.
Palveluverkkovaihtoehdot mahdollistavat kolme erilaista varhaiskasvatuksen järjestämistapaa. Niissä varhaiskasvatusta sijoitetaan eri tavoin Haukkamäkeen, Nyhkälään, Tuorilaan ja Toivikkeen päiväkotiin. Yhdessä vaihtoehdossa toimintaa keskitetään merkittävästi Nyhkälään, toisessa ratkaisussa palveluja painotetaan Tuorilaan ja toisessa Haukkamäkeen. Kaikkiin vaihtoehtoihin liittyy erilaisia mahdollisimman pienimuotoisia muutostöitä.
Samaan aikaan varhaiskasvatukselle on valmisteltu muitakin sopeutuksia. Sopeutusmahdollisuudet sisältävät vaihtoehtoina varhaiskasvatuksen johdon henkilöstömenojen vähentämisen sekä ryhmien täyttämisen ja ryhmien määrän pienentämisen. Näiden yhteenlaskettu arvioitu vaikutus on valmisteluaineistossa 105 000 euroa vuonna 2027 ja 210 000 euroa vuodessa vuosina 2028–2030.
Varhaiskasvatuksen toiminnan näkökulmasta palveluverkkoratkaisun viivästyminen on erityisen vaikea tilanne: taloutta pitäisi sopeuttaa jo lyhyellä aikavälillä, mutta samalla palvelujen pidemmän aikavälin sijoittumiseen liittyvä tilaratkaisu jää edelleen avoimmeksi.
Myös vapaa-aikapalveluihin kohdistuu erittäin haastavia vaihtoehtoja
Sivistystoimen sopeuttaminen ei myöskään rajoitu varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Vapaa-aikapalveluissa valmistellut vaihtoehdot koskevat nuorisopalveluja, liikuntaa, kirjastoa, työväenopistoa ja taiteen perusopetusta. Kyse on osin palvelujen järjestämistavan merkittävistä muutoksista, joilla on vaikutuksia kaikenikäisiin kaupunkilaisiin. Muutokset näkyvät aukioloaikojen supistuksina, vähenevinä järjestö- ja yhdistystukina sekä muuttuvina tilaratkaisuina.
Kirjastopalveluissa on vaihtoehtoina henkilöstömäärän vähentäminen noin 40 prosentilla, omatoimiaikojen lisääminen ja palveluaikojen lyhentäminen. Arvioitu vaikutus on 80 000 euroa vuodessa vuosina 2028–2030.
Työväenopiston osalta tarkastellaan kolmea hyvin erilaista vaihtoehtoa: oman toiminnan supistamista, liittymistä Hiidenopiston Vihdin ja Lohjan kanssa tai toiminnasta luopumista. Oman toiminnan supistaminen tarkoittaa muun muassa tuntien vähentämistä, kurssimaksujen korottamista ja toiminnan siirtämistä koulutiloihin.
Nuorisopalveluissa tarkastellaan erityisesti henkilöstöresurssia ja nuorten työpajatoiminnan järjestämistä. Liikuntapalveluissa kohdentuisi henkilöstö- ja toimintavähennyksiä sekä hanketoiminnan karsimista, joiden avulla on pystytty järjestämään monipuolisia liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille. Taiteen perusopetuksessa vaihtoehtoina ovat muun muassa tilavuokrien periminen sekä kaupungin tuen merkittävä pienentäminen tai poistaminen.
Vapaa-aikapalvelujen näkökulmasta tilanne on siis poikkeuksellisen haasteellinen. Jos palveluverkosta tavoiteltujen rakenteellisten ratkaisujen toteutuminen siirtyy, paine muiden sopeutusvaihtoehtojen tarkasteluun kasvaa.
Talouden sopeuttaminen koskee koko kaupunkia
Sivistystoimen sopeuttamistoimet ei yksin riitä, talouden tasapainottamista tehdään koko organisaatiossa ja kaikissa palveluissa. Sopeutusohjelmaan on koottu vaihtoehtoja muun muassa hallintoon ja johtamiseen, koko henkilöstöön, kaupunkikehitykseen, ruokapalveluihin, elinvoimapalveluihin, joukkoliikenteeseen sekä kaupungin tilojen ja kiinteistöjen käyttöön. Kyse on keinovalikoimasta talouden sopeuttamiseen, joita joudutaan käyttämään ja täydentämään riippuen palveluverkkopäätöksestä.
Hallinnossa on tarkasteltu esimerkiksi yleishallinnon henkilöstömäärää, kaupungin tietojärjestelmäkokonaisuutta ja markkinointiyhteistyön vähentämistä. Koko henkilöstöä koskevissa vaihtoehdoissa on puolestaan tarkasteltu muun muassa kahden viikon lomautusta vuonna 2027, harkinnanvaraisten henkilöstöetuuksien vähentämistä sekä koulutusmenojen leikkaamista.
Kaupunkikehityksessä vaihtoehdot koskevat esimerkiksi rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun järjestämistä, kiinteistö- ja karttapalvelujen supistamista, liikenneväylien talvikunnossapitoa, yhdyskuntatekniikan henkilöstöä sekä kaupungin ylläpitämien puisto- ja liikunta-alueiden palvelutasoa. Sopeutustoimet tarkoittavat puistojen hoitotason alentamista sekä hoidettavien uimarantojen, liikuntapaikkojen, ulkoilureittien ja luistelukenttien vähentämistä. Sopeutusohjelmassa kaupunkikehityksen vaihtoehtojen taloudelliseksi vaikutukseksi arvioidaan noin 1,415 miljoonaa euroa vuosina 2026–2030.
Ruokapalveluissa sopeutusvaihtoehtoihin kuuluvat tuotanto- ja ulkoistusselvitys, toiminnan sopeuttaminen pieneneviin ateriamääriin sekä ruokapalvelujen kustannustason alentaminen. Näiden vaihtoehtojen yhteenlasketuksi vaikutukseksi vuosille 2026–2030 on arvioitu 300 000 euroa.
Elinvoimapalveluissa on tarkasteltu toiminnan laajuutta, kaupungin omien tehtävien yhdistämistä sekä palvelujen tuottamista yhteistyössä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi sopeuttamistoimenpiteet museo- ja kulttuuritoimintaan, työllisyyspalveluihin, kotoutumispalveluihin, matkailuneuvontaan sekä useisiin joukkoliikenteen palveluihin.
Palveluverkon mahdollinen viivästyminen ei vähennä säästötarvetta eikä henkilöstövaikutuksia
Talouden sopeuttaminen ei ole yhden palvelun tai toimialan tehtävä. Se merkitsee koko kaupungin nykyisen toiminnan, henkilöstön, palvelutason, tilojen, hankintojen ja toimintatapojen kriittistä tarkastelua.
Kaupunginvaltuuston päätös palauttaa palveluverkkoa koskeva asia uudelleen valmisteltavaksi tarkoittaa, että palveluverkon lopullista rakennetta ja sen taloudellisia vaikutuksia arvioidaan edelleen. Palautuspäätös ei poista kaupungin velvollisuutta tasapainottaa talouttaan eikä vielä ratkaise sitä, miten muut sopeuttamistoimenpiteet kohdistuvat eikä muuta sitä, että säästötoimenpiteillä tulee olemaan henkilöstövaikutuksia.
Henkilöstön kannalta palveluverkkoratkaisun palauttaminen valmisteluun tarkoittaa, että palveluverkon rakenteellisiin muutoksiin perustuvia säästöjä ei voida ainakaan vielä pitää toteutuvina. Palveluverkkoratkaisu on, samalla päätös siitä, kuinka paljon henkilöstömäärää vähennetään ja palvelutasoa lasketaan.
Valtuuston päätös merkitsee henkilöstölle epävarmuuden jatkumista, joka kuormittaa erityisesti silloin, kun omaan tehtävään, työyksiköön tai työyhteisön tulevaisuuteen liittyviä vastauksia ei vielä ole. Valmistelun tavoitteena oli, että epävarmuuden sijaan työntekijät voisivat keskittyä kaupungin tehtäviin sekä palveluihin, työn kehittämiseen ja Karkkilan yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen.
Kaupungin päätöksenteossa tulisi ensisijaisesti tavoitella pysyviä ja rakenteellisia ratkaisuja sekä tukea talouden kestävyyttä ja palveluiden hallittua järjestämistä.
Kaupunginjohtaja Juha Jokitalo ja toimialajohtajat