Karkkilan ruukkimuseo Senkka
Huitin taidehuone
Suomen Valimomuseon toisessa kerroksessa on tila, joka on nimetty Huitin taidehuoneeksi. Taidehuoneessa on esillä taidemaalarin Ilmari Huitin (1897-1960) teoksia. Hän on ikuistanut teoksiinsa maisemia ja henkilöitä Karkkilasta ja Karkkilan ympäristöstä, erityisesti Vaskijärven alueelta.
Näyttelyn teema vaihtuu kaksi kertaa vuodessa ja teemaan kerätään Huitin maalaamia tauluja Huitin säätiön kokoelmista ja toisinaan näyttelyitä täydennetään lainaamalla teoksia yksityisistä kokoelmista. Huitin Säätiöllä on meneillään hänen taidettaan koskevien tietojen ja taulukuvien kartoitusprojekti, jossa on toistaiseksi löydetty jo yli 1300 teosta. Lue lisää Huitin säätiöstä.
Huitin huoneessa NYT
Käykää sisään! (27.9.–31.12.2025)
Käykää sisään! -näyttely kutsuu tutustumaan Ilmari Huitin interiöörejä kuvaaviin teoksiin. Sisätilanäkymistä välittyy Huitin esteettinen silmä, jonka avulla hän on tallentanut mieleisiään vanhoja tupanäkymiä uuneineen tai asetellut itselleen tärkeitä kalusteita ja sisustusesineitä tasapainoisiksi sommitelmiksi.
Näyttelyyn on saatu tauluja eri kokoelmista 19 kappaletta. Ne edustavat hänen 1930-, 1940- ja 1950-luvun töitään. Osaa niistä ei ole nähty näyttelyissä lainkaan aiemmin.
Näyttely on avoinna la-su klo 12-15.
Menneet näyttelyt
Ilmarin ikuinen kesä (8.5.–21.9.2025)
Ilmarin ikuinen kesä -näyttelyssä hehkuivat värikkäät kukkakimput! Esillä oli Ilmari Huitin kukka-aiheisia maalauksia hänen uransa eri vaiheista. Ilmari Huitti eli elämänsä Karkkilan Vaskijärvellä luonnon keskellä ja tarkkaili ympäristöään. Kukkatauluissaan hän on koonnut erilaisia lajikkeita näyttäviksi kimpuiksi sekä vanginnut kukkien ominaispiirteitä ja värejä.
Näyttelyyn oli saatu tauluja eri kokoelmista 18 kappaletta. Osaa niistä ei oltu nähty näyttelyissä lainkaan aiemmin.
Menneen talven lumia (7.12.2024 – 4.5.2025)
Karkkilassa Suomen Valimomuseossa Huitin taidehuoneessa avautuu Ilmari Huitin (1897–1960) taiteen uusi pienoisnäyttely Menneen talven lumia. Tällä kertaa näyttelyssä on mahdollisuus päästä lumisen talven tunnelmaan. Ilmari Huitti eli elämänsä Karkkilan Vaskijärvellä luonnon keskellä ja tarkkaili sen ilmiöitä. Hän on kuvannut tauluissaan osuvasti eri vuodenaikoja ja erilaisia sääilmiöitä auringonpaisteesta myrskypilviin.
– Valitsimme näyttelyyn yli 20 talviaiheista teosta taiteilijan uran eri aikakausilta, kertoo hallituksen puheenjohtaja Hannu Huitti näyttelyn järjestäneestä Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiöstä. – Mukana on monta öljyvärityötä, joita ei ole nähty näyttelyissä koskaan aiemmin, mutta nyt niitä on saatu näyttelyyn yksityiskotien kätköistä.
Yksi ennen näkemättömistä tauluista on säätiön tänä syksynä saama uusin lahjoitustaulu, joka esittää kuulasta talvimaisemaa. Sen lahjoitti Tuula Virtakoski-Toropainen, joka oli saanut taulun vanhemmiltaan. Teos on alkujaan peräisin hänen isoäidiltään Elin Matilda Syreniukselta (1905–1992), joka oli suvun tietojen mukaan tuntenut hyvin Ilmari Huitin ja ilmeisesti hankkinut taulun suoraan häneltä.
Kaarle-isän kotikulmilta (5.10.-1.12.2024)
Karkkilassa Suomen Valimomuseossa Huitin taidehuoneessa on esillä Ilmari Huitin (1897–1960) taiteen pienoisnäyttely Kaarle-isän kotikulmilta. Se esittelee taiteilijan isän Kaarle Huitin kotiseutua Lopen Hunsalassa ja Pilpalassa. Näyttelyyn on saatu alueeseen liittyviä tauluja yksityiskokoelmista parikymmentä kappaletta. Niitä on nähty näyttelyissä harvoin, osaa ei lainkaan aiemmin.
Hunsalan kylässä on Huitin tila, joka oli isän lapsuudenperheen kotipaikka vuodesta 1879 lähtien. Talo sijaitsi aiemmin Hunsalanmäellä muiden kantatilojen tiiviissä yhteisössä. Ilmari Huitti kiirehti tallentamaan tätä vanhaa kylänäkymää useisiin tauluihin, sillä vuonna 1928 Huitin tila jaettiin kahdelle pojalle, ja myös rakennukset siirrettiin toisaalle. Vanhan kylän näkymät muuttuivat, joten niitä voi muistella enää muutaman valokuvan sekä Huitin taulujen ikuistamina.
Kaarle Huitin isä eli Ilmarin isoisä Enok Iisakinpoika oli syntyjään Pilpalan kylästä Lättilän talosta ja ehti toimia myös Pilpalan ja Hunsalan myllyn myllärinäkin. Ilmari Huitti kävi sukuloimassa Pilpalan taloissa ja kuvasi niiden pihapiirejä tauluissaan. Myös Pilpalan koskea ja myllyn rakennuksia hän kävi maalailemassa useammankin kerran.
– Olemme viime aikojen näyttelyissä esitelleet pääosin Karkkilaan ja sen Vaskijärven kylään liittyviä Huitin teoksia, mutta tällä kertaa halusimme mennä Ilmari Huitin juurissa taaksepäin, kertoo hallituksen puheenjohtaja Hannu Huitti näyttelyn järjestäneestä Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiöstä. – Myös Lopen puolen maisemat olivat hänelle tärkeitä ja hän kävi siellä usein maalausretkillä.
Myllymäen torpan nurkalla 29.4.2024 – 29.9.2024
Näyttely esittelee Ilmari Huitin kotikulmien maisemia, joita hän ikuisti serkkunsa hankkiman Myllymäen torpan alueelta. Paikka on ollut 1800-luvun alusta lähtien Paanun talon torppa, jonka pieni hirsinen päärakennus kohosi Vaskijärven rantamaisemissa. Pihapiirissä oli myös talousrakennuksia, mm. aittoja, joita Huitti siirrätti sinne myös lisää. Hän näet perusti kotimuseon, jonne hän keräsi lähialueiden vanhaa esineistöä.
Huitti löysi Myllymäen torpan rakennuksiin eri näkökulmia ja maalasi niitä eri vuodenaikoina ja eri suunnista. Yksi maisemasuosikeista oli Läyliäisiin päin vievä tie, jossa oli ns. Hyppälän eli Niftrikin mutka. Siinä sijaitsi Koivikon talo, jonka oli rakennuttanut alun perin Huitin serkku Inkeri Paanukoski, mutta johon muutti vuonna 1952 jalokivikaivertaja Hendrik van Niftrik. Maisema Myllymäen pihasta Niftrikin mutkaan toistuu useissa Huitin maalauksissa eri teemoissa.
Siintävi sininen järvi 23.9.2023 – 28.4.2024
Näyttely esittelee taiteilijan järviaiheisia maalauksia. Ilmari Huitti asui koko ikänsä Vaskijärven rantamailla kolmessa eri kodissa. Järvi oli yksi hänen suosikkiaiheistaan, ja vesistöjä hän kuvasi muillakin paikkakunnilla läpi koko uransa. Ilmari Huitti löysi järvestä erilaisia vivahteita eri vuodenaikoina ja eri vuorokaudenaikoina sekä osasi kuvata ilmeikkäästi erilaisia sääilmiöitä.
Näyttelyyn on valittu 19 Huitin järvitaulua, joista vanhin on aivan hänen nuoruusvuosiltaan 1910-luvulta ja hänen oman merkintänsä mukaan ensimmäinen öljyväriteoksensa. Useat töistä ovat hänen uransa loppuvaiheilta 1950-luvun lopusta, jolloin hänen siveltimenvetonsa oli jo suurpiirteisempää.
Pääosa tauluista on Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiön kokoelmista, mutta mukaan on saatu lainaksi myös HH-Taidekokoelmien tauluja. Näyttelyssä on esillä useita teoksia, joita ei ole ennen ole ollut julkisesti nähtävillä.
”Säätiö on saanut viime vuosina useita taululahjoituksia, joita olemme nyt päässeet esittelemään ensimmäistä kertaa”, kertoo hallituksen puheenjohtaja Hannu Huitti näyttelyn järjestäneestä Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiöstä. ”Saimme käyttöömme myös Luonnonvarakeskuksesta (LUKE) löytyneen vuoden 1920 järvimaiseman, joka on aiemmin ollut vain heidän toimitiloissaan Haapastensyrjässä Lopella ja josta kuulimme ensimmäistä kertaa vasta pari vuotta sitten.”
Vaskijärven papat 12.6. – 17.9.2023
Vaskijärven papat näyttely oli avoinna 12.6. – 17.9. Näyttelyssä oli esillä teoksia lmari Huitin Säätiön kokoelmista, HH-Taidekokoelmista sekä yksityiskokoelmista.
Karkkilalainen Ilmari Huitti (1897 – 1960) on kuvannut taiteessaan erityisesti kotikylänsä Vaskijärven maisemia, taloja ja henkilöitä. Malleinaan hän on käyttänyt varsinkin nuoria, hehkeitä neitokaisia ja toisaalta ikääntyneitä miehiä, joiden kasvoissa ja olemuksessa näkyy koettu elämä.
Vaskijärven papat -teemanäyttelyn teoksissa on kylän talojen isäntiä, renkejä ja muuta asujaimistoa. Hahmot ovat olleet Huitin mielestä ikuistamisen arvoisia – monet ovat poseeranneet mallina useampaankin kertaan.
Ihania naisia kankaalla -pienoisnäyttely 8.10.2022-talvikausi 2023
Galleria Bremerissä sijaitsevaan Ilmari Huitin nimikkohuoneeseen on koottu talvikaudeksi taiteilijan naisaiheisia teoksia teemalla Ihania naisia kankaalla.
Ateneumista valmistunut taiteilija Ilmari Huitti (1897–1960) löysi taulujensa aiheita paitsi kotikylänsä Vaskijärven maisemista ja rakennuksista, niin usein myös nuorehkoista naisista ja toisaalta iän uurtamista miehistä. Tällä kertaa näyttely keskittyy Huitin kauniisiin naistauluihin. Huitin uran alkutaipaleella naismalleina toimivat erityisesti hänen serkkunsa, Paanukosken sisarukset Katri ja Inkeri, jotka asuivat naapurissa ja harrastivat itsekin jonkin verran maalausta. Näyttelyssä on useita heitä esittäviä tauluja. Ilmari Huitti löysi inspiroivia maalauskohteita myös kylän muista neitokaisista ja myöhemmin muistakin tuntemistaan naisista. Hän teki aikanaan lisäksi tilaustöitä, jolloin pensseli ikuisti myös varttuneempia naisia.
Osa Huitin taulujen kohteista on tunnistettu, mutta osa on valitettavasti jäänyt tuntemattomiksi. Toivottavasti näyttelyn avulla saadaan heidänkin henkilöllisyyksiään selville. – Ilmari Huitti oli lahjakas muotokuvataiteilija jo hyvin nuorena, kuvailee hallituksen puheenjohtaja Hannu Huitti näyttelyn järjestäneestä Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiöstä. – Tästä kertovat opiskeluajoista lähtien syntyneet ilmeikkäät taulut. Näyttelyyn valitsimme töitä Ilmari Huitin koko elinkaaren ajalta päättyen kuolinvuoteen 1960. Pääosa tauluista on säätiön kokoelmista, mutta saimme muutaman teoksen lainaksi myös yksityiskokoelmista.
Teemanäyttely Kalma 24.4.2022 – 2.10.2022
Suomen Valimomuseon Galleria Bremerissä sijaitsevaan Ilmari Huitin nimikkohuoneeseen koottiin 24.4. – 2.10.2022 puhutteleva teemanäyttely Kalma, jossa oli erityisesti taiteilijan viimeisten elinvuosien tauluja.
Suru ja menetys kanavoitui taiteeseen
Ateneumista valmistunut taiteilija Ilmari Huitti (1897–1960) ilmaisi tauluissaan myös kokemiaan menetyksen, haikeuden ja kärsimyksenkin tunteita. Huitti kuvasi taulujensa avulla läheistensä kuolemien aiheuttamia tuntemuksiaan, mutta taiteilijan omakin elämä oli katkolla ennen aikojaan useita kertoja, syntymästä ja seppä Helinin antamasta hätäkasteesta lähtien.
Vuonna 1930 Huitti sai pahan päävamman kotikylänsä Vaskijärven sillan pielessä uittomiesten kanssa käydyssä tappelussa, ja vuonna 1957 kaksi tuttua miestä yritti päästää hänet hengiltä kotona Aittamäessä. Ilmari Huitin loppuelämää varjosti keuhkosyöpädiagnoosi ja vähitellen heikentyvä terveys.
Kuoleman läheisyys ja elämän varjopuolet näkyvät näyttelyyn valituissa tauluissa eri tavoin. Huitti palasi suoraan hautajaisteemaankin useita kertoja uransa aikana, mutta luopumiseen, suruun ja ehkä yksinäisyyteenkin liittyviä tunteita välittyy tauluista peitellymmin.
– Taide voi toimia apuna myös omien tunteiden, huolten ja pelkojen käsittelyssä. Tällä näyttelyllä halusimme antaa katsojille mahdollisuuden nähdä, miten Ilmari Huitti on niitä tuonut esiin, kertoo hallituksen puheenjohtaja Hannu Huitti näyttelyn järjestäneestä Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiöstä.
Ilmari Huitilla ruumisarkkukin valmiina
Näyttelyn teematauluksi oli valittu Kuoleman viikatemies, jossa vaalea hahmo kulkee viikate selässään Huitin kotitalon maisemissa. Ilmari Huitti varustautui etukäteen myös oman poismenonsa varalle: hankki ruumisarkun kotiinsa, suunnitteli hautaristinsä, laati hautausohjeensa sekä lahjoitti kotitalonsa ihailemansa kirjailijan Aleksis Kiven Seuralle.
Ilmari Huitti määräsi lisäksi testamentissaan perustettavaksi nimeään kantavan taidesäätiön, jotta hänen taiteensa jäisi eloon hänen kuolemansa jälkeen. Karkkilasta Ida Aron hautausliikkeestä ostamansa ruumisarkun taiteilija tervasi, sisusti mäyrän nahalla ja varusti Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teoksella, jonka oli kuvittanut Akseli Gallén-Kallela. Ilmari Huitti kuoli kotonaan omassa rauhassaan 7.12.1960.
Vaskijärven maisemia ja henkilöitä 20.11.2021 – 17.4.2022
Taidemaalari Ilmari Huitin töiden näyttely Galleria Bremerin nimikkohuoneessa Karkkilassa uudistui 20.11.2021. Tuolloin julkistettiin myös HH-Taidekokoelmien Ilmari Huitin ja Kaapo Wirtasen taidekirja Etelähämäläiset taidemaalarit Ilmari Huitti ja Kaapo Wirtanen.
Näyttelyyn oli koottu tällä kertaa Ilmari Huitilta erityisesti kotikylänsä Vaskijärven maisemia ja henkilöitä esittäviä tauluja 15 kappaletta HH-Taidekokoelmista. Mukana oli myös teoksia, joita ei ole aiemmin ollut näyttelyissä esillä.
Elä elämäsi hymyillen 7.7.2021 – 13.11.2021
Taidemaalari Ilmari Huitin (1897–1960) taiteella on oma näyttelytilansa Suomen Valimomuseon yhteydessä Galleria Bremerissä, Karkkilan vanhalla ruukkialueella. Keskiviikkona 7.7.2021 siellä avautui Huitin taiteen uusi pienoisnäyttely teemalla Elä elämäsi hymyillen. Huitti-huoneessa oli tällä kertaa esillä Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiön sekä HH-kokoelmien tauluja, joita yhdistävät hehkuvat värit, kaunis luonto sekä tunnelmallisten tai toiminnallisten hetkien vangitseminen.
– ”Halusimme tuoda taiteen ystäville pitkän korona-ajan piristykseksi tämän väri-iloittelun avulla Huitin taiteesta esiin sen heleämpiä ja valoisampia puolia”, kertoo Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Huitti.
Kuka oli Ilmari Huitti?
Kustaa Ilmari Huitti (1897–1960)
Ilmari Huitti syntyi nykyisen Karkkilan, silloisen Uudenmaan läänin Pyhäjärven pitäjän Vaskijärven kylässä. Kauppiasisä Kaarle Eenokinpoika Huitti oli muuttanut sinne vaimonsa Josefiinan kanssa ja ehtinyt saada ennen Ilmaria jo kolme potraa poikaa. Kuopukseksi jäänyt Ilmari innostui taiteesta jo varhain ja aloitti lyijykynäpiirroksilla ja vesiväritöillä, kunnes siirtyi kokeilemaan öljyvärejä. Oltuaan vähän aikaa kuvanveistäjä Alpo Sailon opissa hän pääsi opiskelemaan maalaustaidetta Ateneumiin ja valmistui sieltä ryhmänsä priimuksena 20-vuotiaana vuonna 1917.
Ensimmäiseen näyttelyynsä hän pääsi osallistumaan jo samana vuonna Helsingissä. Ilmari Huitin tauluja on hankittu Ateneumin sekä useiden muiden taidemuseoiden kokoelmiin 1920-luvulta lähtien. Taulujensa aiheet Ilmari Huitti ammensi pääosin Karkkilan ja Lopen alueen henkilöistä, pihapiireistä ja maisemista. Opiskeluaikaansa lukuun ottamatta hän asui Vaskijärvellä koko ikänsä, ensin synnyinkodissaan Ristinkedossa sekä sen jälkeen itse rakennuttamissaan Huitinmäessä ja Aittamäessä.
Sivustoa päivitetty 28.1.2026 /mh