Karkkilan ruukkimuseo Senkka

Karkkila-Högforsin työläismuseo

Työläismuseo sijaitsee kävelymatkan päässä Valimomuseosta Fagerkullan kaupunginosassa. Ulkomuseoalueella voi tutustua entisajan ruukkilaisten kotioloihin. Alkuperäisillä paikoillaan säilyneisiin vanhoihin asuinrakennuksiin on sisustettu työläiskoteja 1850–1990-luvuilta. Vanhin rakennuksista on Mäntylä, joka on 1870-luvun vaatimaton työläiskoti. Caveniuksen talo esittelee varakkaamman perheen asuinoloja 1800-luvun lopulta. Vanha leivintupa Pakari on ollut monessa käytössä ja sitä voi nykyään myös vuokrata yksityistilaisuuksiin.

Talot ovat avoinna kesäisin, jolloin niiden sisätiloja pääsee ihastelemaan opastetuilla kierroksilla. 

Museo on avoinna ryhmille tilauksesta ympäri vuoden. Opasvaraukset ja Pakarin vuokraus: p. 0500 938 337. Käyntiosoite on Vanha Fagerkullantie, Karkkila. 

Vanha rakennus
Torppa-talo ja ulkorakennus. ©KRM
Työläismuseon kartta

Yhteystiedot

Kyllä Öhmanska tiätää -kierros

Kyllä Öhmanska tiätää -kierros on eräänlainen aikamatka historiaan ja se valottaa elävällä tavalla ruukin väen arkipäivää ennen vanhaan.

Aikamatkan päähenkilönä on valurin vaimo Öhmanska, noin 1920-luvulle ajoitettu kuvitteellinen henkilö, joka puhuttelee ja kohtelee museovieraita ikään kuin he olisivat alueelle muuttavia uusia asukkaita. Öhmanska tuntee ja tietää Fagerkullassa jo asuvat ihmiset, joten hän päättää esitellä asuntoja tulokkaille, ja samalla hän kertoo arkielämästä, johon kuuluvat niin ruokatalouteen, käyttäytymiseen sekä kotieläimiin liittyvät asiat.

Öhmanska-kierroksia järjestetään ryhmille tilauksesta. Tiedustelut: Tommi Kuutsa, p. 0500 938 337.

Kyllä Öhmanska tiätää – myös kirjana

Työläismuseon teemaopastuksista tutun Öhmanska-hahmon jutut on julkaistu myös kirjana. Marja Hollin kirjoittama ja Salla Savolaisen kuvittama Öhmanska-kirja on myynnissä Valimomuseon museokaupassa.

”Mei voiraan mennä käimään sisäll, ku Caveniukset on just menny käimään Lopella. Noil Caveniuksil o paljo astioi ja fiinei huonekalui. Kamari o vallan komia”

”Ja sit jos tei näätte täs Mäntylän kulmal Enkvistin Eeroin, ni ei tartte olla hohkavanas, vaik se onki vähä erikoine, se kun ei ole ikinä saanu kokee, millasta on elää, kun on naisen kären kosketus elämäs”.

Öhmanska
Öhmanska-kierros käynnissä. ©Karkkilan kaupunki

Vanhan Fagerkullantien varrella, Työläismuseon alueella, sijaitseva entinen leivintupa eli pakari täytti vuonna 2019 kunnioitettavat 100 vuotta. Tiilinen pakari rakennettiin vuonna 1919 Fagerkullan ja Haukkamäen asukkaiden yhteiseksi leivintuvaksi. Rakennuksessa oli kaksi suurta leivinuunia sekä pakarin hoitajien asunnot. Pakari oli pyykkituvan ja saunan ohella työläisperheiden emäntien tärkein kohtauspaikka, jossa vaihdettiin viimeisimmät kuulumiset. Vuosikymmeniä kestäneen leipomisen jälkeen pakarille keksittiin uutta käyttöä. Rakennuksessa toimi 1960 – 1970-luvulla Osuusliike Tuen pesula, ja sen jälkeen vuoteen 1994 asti metalliverstas. Nykyisin rakennus toimii mm. kesäkahvilana.

Pakarin tiloja voi vuokrata yksityisiin tilaisuuksiin. Tiedustelut p.  0500 9383 37

Pakari rakennus
Pakarin rakennus ©KRM

Fagerkullan museoalueen vanhin säilynyt rakennus on Mäntylä, joka oli alun perin Karkin tilan torppa. Rakennus siirrettiin Fagerkullaan vuonna 1870 kahden ruukkilaisperheen asunnoksi.

Talossa on maalamattomat puulattiat, ikkunoissa ei vielä tuolloin käytetty verhoja, eikä lattioilla pidetty mattoja. Mäntylän asumus kertoo myös siitä, kuinka ruokataloudessa tultiin tuolloin toimeen melko vähillä ja vaatimattomilla taloustavaroilla; tärkeimmät astiat olivat rautapata ja paistinpannu, tarjoiluastioina olivat puulautaset ja saviastiat. Ruokailuvälineinä käytettiin puulusikoita. Kahvi oli jo kuitenkin tärkeä juoma, sillä talon asukkailla oli prännäri eli kahvin paahdin, kahvipannu sekä muutama kahvikuppipari. Tuvassa on esillä puutyökaluja, kuten höyliä ja poria, sillä osa astioista ja huonekaluista valmistettiin itse.

Mäntylän talo
Mäntylän talo © KRM

Högforsin työläiskotien sisustuksissa alkoi tapahtua selviä muutoksia 1930-luvulta alkaen. Tästä kerrotaan Torppa-nimisessä talossa, joka on Högforsin ruukin vuonna 1894 rakentama kahden perheen asuinrakennus.

Talon toiseen päätyyn on sisustettu valurin perheen asunto 1930-luvulta, sen kamarin kalustukseen kuuluu pehmustettuja nojatuoleja sekä heteka. Uutuutena on myös radio, joista ensimmäiset ilmestyivät Fagerkullaan jo 1920-luvulla.

Talon erikoisuutena mainittakoon asuntojen välinen ”juaruaukko”, jonka emännät keksivät kommunikaatioväyläkseen.

Torppa
Torppa © KRM
Rauhala-nimisessä asuinrakennuksessa esitellään uudempaa asumiskulttuuria. Vuonna 1894 rakennetussa neljän perheen asuinrakennuksessa on kaksi museoasuntoa. Toisessa asunnossa kuvataan asumista Fagerkullassa 1940-luvun pula-ajan oloissa, toisessa jo melko nykyaikaista elämistä 1960-luvulla
 
Rauhala
Rauhala © KRM
Rauhala sisältä
Rauhala sisältä © KRM
Niklarimestari Nikolai Cavenius muutti 1800-luvun lopulla Lopen Rautakoskelta Högforsiin ja toi mukanaan asuintalon, joka sijoitettiin Fagerkullaan. Nikolai oli Högforsiin tullessaan 31-vuotias ja hänen vasta vihitty vaimonsa Hilda Sofia 18-vuotias. Perheeseen syntyi viisi lasta.
 
Caveniuksen talo esittelee hieman varakkaamman perheen asumista; työnjohtajien ansiotaso näkyy mm. runsaampana ja monipuolisempana sisustuksena. Perheellä oli mahdollisuus ostaa myös enemmän taloustavaroita ja astioita. Arvokkaimmat huonekalut sekä koriste-esineet sijoitettiin kamariin. Esillä on mm. piippuhylly piippukokoelmineen, jotka olivat entisaikaan miesten statusesineitä.
Caveniuksen talo
Caveniuksen talo © KRM
caveniuksen talo sisältä
Caveniuksen talo sisältä © KRM
Sarlinin talo on työmies Juho Sarlinin 1890-luvulla ruukin vuokramaalle rakentama yhden perheen asuinrakennus. Talossa asui Juho ja Hulda Sarlin, joille syntyi seitsemän lasta, Juho Fredrik vuonna 1892, Edi 1894, Saimi 1896, Siiri 1900, Wilhelm 1903, Helmi 1906 ja Ellen 1908. Lapsista kolme kuoli jo pikkulapsena. Talossa asui lisäksi Juhon edellisessä avioliitossa syntynyt tytär sekä Huldan kaksi aviotonta lasta .
 
Talossa on esillä runsaasti käsitöihin liittyvää esineistöä, kuten rukki, kangaspuut sekä ompelukone, sillä osa vaatteista valmistettiin itse kotona. Perheenpää teki vapaa-aikanaan puutöitä. Ikkunoissa käytettiin kankaisia lyhyitä salusiiniverhoja. Lattioilla pidettiin niiden kylmyyden takia yleisesti räsymattoja. Puulattiat oli maalattu.
Sarlinin talo
Sarlinin talo © KRM
Sarlinin talo sisältä
Sarlinin talo sisältä © KRM

Sivustoa päivitetty 28.1.2026 /mh