Vesien suojelu

Karkkilan visio ja tavoitteet kaupungin kestävästä kehittämisestä sisältävät myös ekologisten arvojen huomioon ottamisen. Yksi tärkeimmistä luontoarvoista Karkkilassa on vesistöt. Osallistumalla Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n vetämään vesienhoidon yhteistyöhön haluaa Karkkila huolehtia omista vesistöistään, parantaa Länsi-Uudenmaan vesistöjen ja vesiluonnon tilaa sekä edistää Itämeren suojelua.

Ilma kuva järvestä

Merkittävä osa Itämeren rannikkovesien kuormituksesta on peräisin valuma-alueen hajakuormituksesta, erityisesti maa- ja metsätaloudesta. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos uhkaa kasvattaa tätä valuma-alueelta tulevaa ravinne- ja kiintoaineskuormaa. Vaikka Karkkilan omien vesistöjen tila on enimmäkseen hyvä, kulkeutuu Karkkilastakin ravinne-, kiintoaine- ja haitta-ainekuormitusta Karjaanjokea pitkin alempana sijaitseviin vesistöihin ja sieltä Itämereen. Siksi Karkkilassakin tehtävillä Karjaanjoen latvavesien kunnostamistoimilla ja valuma-aluekuormituksen vähentämisellä on merkitystä Itämeren suojeluun ja rannikkovesien tilan paranemiseen. Vesistönhoidollisilla toimilla varaudutaan samalla ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin. Ympäristövaikutukset eivät tunne kuntarajoja, joten tehokkain vesiensuojelu saavutetaan yhteistyöllä.

Karkkilassa on kaikkiaan 60 järveä, joista suurimmat ovat Onkimaanjärvi, Vaskijärvi ja Pyhäjärvi. Lopen latvavesiltä alkava luontoarvoiltaan merkittävä Karjaanjoki virtaa Karkkilan keskustan kautta etelään. Koko kaupungin pinta-alasta järviä, lampia ja jokia on yhteensä 12 km2. Karkkila kuuluu lähes kokonaisuudessaan Karjaanjoen valuma-alueeseen.

Karkkilassa Pyhäjärvellä ja Tämäkohdulla on liikenne kielletty moottoriveneillä ja muilla koneellisilla vesikulkuneuvoilla lukuunottamatta sähkömoottorisia veneitä. Kovelonjärvellä,Vuotinaisilla, Valkjärvellä ja Ruokjärvellä moottoriveneliikenne on kielletty.

Tästä voi etsiä tarkempaa tietoa Karkkilan järvistä.

Kun suunnittelet rannan kunnostusta tai hoitoa, niin hanki etukäteen tarvittavat luvat. Luvan tarve ei koske vain suuria toimenpiteitä, vaan monet koti- tai mökkirannan pieniltäkin vaikuttavat hankkeet voivat vaatia vesilain mukaisen luvan tai niistä tulee tehdä ilmoitus.

Tilavuudeltaan yli 500 m3 ruoppaukselle tulee aina hakea lupa aluehallintovirastolta (AVI). Pienimmästäkin, massamäärältään enintään 500 m3 koneellisesta ruoppauksesta on tehtävä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY- keskus) ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloitusajankohtaa. Myös koneellisesta niitosta tulee ilmoittaa ELY-keskukseen.

Pienimuotoisia, käsivoimin toteutettavia rantojen kunnostustoimenpiteitä voidaan tehdä oman harkinnan mukaan pääsääntöisesti ilman lupaa tai ilmoitusta. Suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan kaikki ne tahot, joihin asialla on vaikutusta (esim. rantanaapurit ja vesialueenomistajat). Kunnostukseen tarvittavat ilmoitukset, luvat ja suostumukset tulee hankkia ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Osa vesirakennustöistä tulee ilmoittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Rantojen kunnostaminen

Ilmoitus rannan ruoppauksesta tai niitosta

Pohjavesi on vettä, joka täyttää avoimet tilat maa- ja kallioperässä. Pohjavettä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin. Suomessa pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta runsaimmin sitä muodostuu alueilla, joissa maaperä koostuu hyvin vettä johtavista sora- ja hiekka muodostumista.

Pohjavedet muodostavat toiseksi suurimman makeanvedenvaraston jäätiköiden jälkeen. Karkkilan pohjavesistä vettä otetaan käyttöön Toivikkeen ja Haaviston alueelta. Pohjavesiä voidaan suojella hyvällä maankäytön suunnittelulla, määräyksillä ja maa-aineksen ottoluvilla. Pohjavesien suojelulla voidaan varmistaa luonnontilaisten pohjavesien pysyminen ennallaan ja parantaa ihmisen toiminnan vuoksi huonontuneen pohjaveden laatua. Syksyllä 2018 Karkkilan pohjavesien luokittelu on uudistettu.

Karkkilan pohjavesien suojelusuunnitelma 12/2019

Tästä löytyy Karkkilan pohjavesialueet. (Sivun valikosta valitaan Ympäristökeskuksen aineistoja)

Pohjavesialueet on luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeenosaperusteella kolmeenluokkaan:
Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 
Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue 
Luokka III: muu pohjavesialue

Vaskijärven säännöstelyä tarkistetaan 

Vaskijärvi on tummavetinen ja erittäin matala järvi. Järven vedenpintaa on pidettävä riittävän korkealla, jotta järven ekologinen tila ja kalaston elinolosuhteet säilyisivät hyvinä. Tällöin myös järven virkistyskäyttömahdollisuudet ovat paremmat. Vaskijärven vedenpintaa on säännöstelty padolla jo vuosikymmeniä. Karkkilan kaupunki sai vesilain mukaisen luvan säännöstelyyn vuonna 1989. Järven hyvän tilan säilyminen kuitenkin edellyttää, että luvan mukaista vedenpinnan korkeutta tarkistetaan. Kesällä 2025 Karkkilan kaupunginhallitus päättikin, että kaupunki tulee hakemaan uutta vesilain mukaista lupaa. Tällä halutaan turvata järven hyvä ekologinen tila sekä parantaa järven virkistyskäyttömahdollisuuksia, kuten monet ranta-asukkaat ja kyläläiset ovat toivoneet.

Uudenmaan ELY-keskuksen avustuksen tukemana on vuosien 2023-2025 aikana teetätetty selvityksiä mm. vedenpinnan korkeuden vaihtelusta, virtaamista ja rantojen tulvaherkkyydestä. Järven laskujoessa sijaitsevalla padolla järven pinta saadaan halutulle tasolle, ja hankkeessa on myös selvitetty parasta patovaihtoehtoa. Karkkilan kaupungin, Vaskijärven osakaskunnan ja Vaskijärveläiset ry:n yhteisessä Vaskijärvi-hankkeessa laadittava lupahakemus valmistuu vuoden 2026 alussa, jonka jälkeen kaupunginhallitus päättää tarkemmin haettavan luvan sisällöstä. Tavoiteltava vedenpinnan korkeus on valittu siten, että luonto- ja virkistyskäyttöarvot voidaan turvata, mutta ranta-alueille ei aiheudu tulvahaittoja.

Vaskijärvi-hankkeen toinen vaihe toteutuu, kun uusi vesilain mukainen lupa on saatu. Tämän jatkohankkeen aikana patorakenne uudistetaan suunnitellulla tavalla. Tämä toteutuu todennäköisesti vuosien 2028-2029 aikana.

Lohikalat Karjaanjokeen 2030
https://www.luvy.fi/vesistovisiot/lohikalat-karjaanjokeen/

Karkkilan Haaviston alueella sijaitsee Uudenmaan parhaimpiin kuuluvat lettosuot eli runsasravinteinen puuton suo. Lettosuot ovat Euroopan unionin Natura 2000 hankkeen suojaamia, sillä ne ovat Etelä-Suomessa uhanalaisia suotyyppejä.

Paras lettoalue on Iilammin suot. Iilammin itäpäässä on järviruokovaltaista avolettoa, Iilammin ympärillä lettonevaa ja Vähäsuolla varsin laajalti lettorämettä ja lettokorpea. Päällinen-lampea ympäröi lettonevareunus,joka lammen itäpäässä vaihtuu lettorämeeksi. Myös Kolkanhaavitonnummen lähteikköalueen lounaisosassa on pieni lettokorpi ja avoletto, alueella esiintyy myös erittäin edustavia lähteitä ja lähdesoita.

Soidensuojelun hyötyjä:

  • Parantaa uhanalaisen suoluonnon tilaa
  • Turvaa uhanalaisten suoluontotyyppien ja soidenyhdistymätyyppien säilymistä
  • Tukee soiden uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien selviämistä
  • Auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä
  • Tasaa tulvia ja vähentää vesistöjä kuormittavia ravinnepäästöjä sekä
  • Auttaa turvaamaan puhtaat vesistöt ja kalakannat.

Sivustoa päivitetty 22.1.2026 /mh

Tiedotteet